Joskus on vielä toivoa potilaille, jotka ovat saaneet hoitoa. Vielä kehitteillä olevat lääketieteelliset hoidot voivat tarjota heille tarvittavia terveyshyötyjä. myTomorrows (mT) yhdistää potilaat ja lääkärit kehitteillä oleviin lääkkeisiin. Se kuulostaa helpommalta kuin se on.

Kuva: Liesbeth Dingemans

Uusien lääkkeiden kehittäminen on kallis ja pitkä prosessi. Keskimäärin se kestää 8 vuotta lääkkeen kehittämiseen, sen jälkeen on mahdollista vielä asti 3 vuotta ennen kuin lääke saavuttaa potilaan.

Varhainen pääsy on säännelty tapa saada lääkkeet saataville nopeammin antamalla valmiille potilaille pääsy lääkkeisiin, jotka ovat viimeisessä kliinisen kehitysvaiheessa. Potilaat eivät osallistu kliiniseen tutkimukseen, mutta lääkärit keräävät (todellista maailmaa) tiedot heidän hoidostaan, joita valmistaja voi sitten käyttää lääkkeen edelleen kehittämiseen ja rekisteröimiseen.

mT:n tavoitteena on (1) auttaa potilaita, joilla on loppuelämän hoito, etsimään mahdollisia hoitoja, (2) tukea lääkäreitä hoitovaihtoehtojen löytämisessä ja potilaiden pääsyn varmistamiseen (3) parantaa lääkkeiden kehityskulkua todellisen tiedon avulla.

Rekisteröimättömien hoitojen korvaaminen tietyin edellytyksin ei johda pelkästään yksilöllisempään potilaiden hoitoon, mutta myös lääkekehityksen parantuneelle ekosysteemille, joka johtaa edullisempiin lääkkeisiin,Ingmar de Gooijerin mukaan.

mT toimii maailmanlaajuisesti ja auttaa tuhansia potilaita ja lääkäreitä tiedolla ja saatavuudella kehitteillä olevista lääkkeistä. mT:n teknologia-alusta koostuu useista komponenteista, mukaan lukien hakukone, joka hakee kliinisten tutkimusten rekistereistä, lääkärintarkastus ja myötätuntoinen käyttö-ohjelman (jossa lääkkeitä, joita ei ole vielä hyväksytty, tarjotaan potilaille tiukoin ehdoin). Lääkeyhtiöt rahoittavat mT:n palvelut, jotka ovat lääkäreiden ja potilaiden saatavilla ilmaiseksi.

mT haluaisi kehittää Alankomaissa liiketoimintamallin varhaisen pääsyn korvaamiseksi tietyin edellytyksin. Vastineeksi todellisista tiedoista ja hintasopimuksista ennen vastaanottoa ja sen jälkeen useammat potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa, maksajalla on enemmän valtaa lääkkeiden hinnoittelussa ja valmistajan tutkimuskustannukset pienenevät. Tästä hyötyvät erityisesti pienet yritykset, koska niiden on usein viimeisessä tutkimusvaiheessa pakko tehdä yhteistyötä suurten valmistajien kanssa, mikä vähentää kilpailua.

Liiketoimintamallin saavuttamiseksi mT perusti kolme erilaista pilottia, jossa tehtiin kokeita potilaita hyödyttävällä rahoitusjärjestelmällä, taiteet, maksaa (valtio tai vakuutusyhtiö) ja valmistaja.

Yksikään kolmesta lentäjästä ei päässyt maaliin.

Ensimmäinen pilotti soveltui nykyiseen korvausjärjestelmään ja saattoi luottaa potilasjärjestöjen ja lääkärien tukeen, mutta jäi jumiin vakuutusyhtiöihin.

Toinen pilotti päättyi, kun lääkevalmistaja ei pystynyt tarjoamaan terapiaa sovituissa olosuhteissa.

Kolmas geeniterapian lentäjä viivästyi, koska terveysministeriö, Hyvinvointi ja urheilu (VWS) oli kohtalaisen innostunut. Lopulta terapia siirtyi suurelle lääkeyhtiölle, mutta juuri sitä mT haluaa välttää.

Sen vuoksi on todistetusti taloudellisesti perusteltua korvata ennakkoon pääsy tietyin edellytyksin (vielä) ei Hollannissa (kyllä ​​Ranskassa, mistä lähtien 1994 sovelletaan). Mutta De Gooijer ei anna periksi. mT toimii maailmanlaajuisesti tiedon ja kehitteillä olevien lääkkeiden saatavuuden alustana, joka tukee tuhansia potilaita ja lääkäreitä vuosittain.. ”Sen lisäksi, että autamme mahdollisimman monia potilaita, haluamme myös parantaa lääkekehitysmallia. Tämä vaatii enemmän yhteistyötä osapuolten välillä, jonka parissa jatkamme työskentelyä."