Aikomus

Vuosisatojen ajan useat yksityiset ja yksityiset tahot ovat yrittäneet ennallistaa aluetta, joka tunnetaan nyt kauniina luonnonsuojelualueena "Het Naardermeer".’ ansaitse rahaa kuivaamalla se.

17vuosisata:
1600-luvulla, kultainen ikä, Amsterdam laajeni valtavasti ja siellä oli paljon vaurautta. Tonttien tarve laajemmalla kaupungin alueella lisääntyi. Järvien kuivaaminen oli suosittua; tästä syntyi maata, joka soveltui maatalouteen ja sijoitukseen. Yksi Jan Adriaansz Leeghwater, oli jo onnistuneesti tyhjentänyt monia järviä ja päätti nyt lähteä Naardermeerille.

19vuosisata:
Sisään 1883 teki Jan Willem Hendrik Rutgers van Rozenburg, Herengrachtissa Amsterdamissa uusi yritys valloittaa luonto.

Lähestyminen

17vuosisata:
Sisään 1623 aloitti työt, sen ympärille laitettiin ensin oja, sitten kaivettiin vesisäiliö ja lopulta kylkeen rakennettiin kuusi tuulimyllyä, jotka vain pumppasivat. Se osoittautui vaikeaksi työksi monimutkaisten pohjavesikuvioiden vuoksi. Noin kuuden vuoden kuluttua lätäkkö oli vihdoin polderi.

19vuosisata:
Sisään 1883 rakennettiin höyrypumppuasema. Suoria kanavia kaivettiin ruoppaamalla, jotta vedenpoisto sujuisi sujuvasti.

Lopputulos

17vuosisata
Sisään 1629 espanjalaiset etenivät kohti Amsterdamia. Alueen puolustamiseksi Hollannin vesiraja täytettiin uudelleen vedellä. Ja niin kadonnut “Naarderpolder” ja siitä tuli juuri taas Naardermeeri. Tulokset olivat varakkaita kansalaisia ​​täysin tyytyväisiä, espanjalaiset eivät koskaan päässeet Amsterdamiin ja heidät karkotettiin hitaasti mutta varmasti Pohjois-Alankomaista Frederik Hendrikin johdolla..

19vuosisata
Kun järvi on vihdoin kuivunut höyrypumpun avulla, pian selviää, että polderilla ei ole hyvää maatalousmaata. Tämä näyttää happamoittuvan erittäin nopeasti kemiallisen hapetusprosessin kautta. Sato on huonolaatuista, ja se myös tuottaa hyvin vähän talouskriisin vuoksi. Lisäksi pumppuja on myös jatkuvasti valvottava, sillä murtovettä vuotaa kukkuloilta niin paljon, että vain jatkuva pumppaus voi pitää asiat kuivina. Kaksi ja puoli tonnia kultaa köyhempi pysähtyy Rozenburg 1886 pumput ja muutaman viikon kuluttua Naardermeeri on taas palannut.

Sisään 1904 Amsterdamin kunta haluaa ostaa Naardermeerin, koska he tarvitsevat tilaa kaatopaikalle. Että “arvoton järvi” kuten he kuvaavat sitä, näyttääkö hän hyvältä vaihtoehdolta?.
Tuolloin perustettiin yksi maan ensimmäisistä ympäristökampanjaryhmistä Jac.P.Thijssen ja Elie Heimansin johdolla.. He ymmärsivät, mikä ainutlaatuinen luonnonsuojelualue Naardermeeri oli, ja aloittivat tiskiaulan.
Kaupunginvaltuusto äänesti lopulta kaatopaikkaehdotusta vastaan 18 vastaan 20 äänestää.

Kaksi herraa ympäristöaktivistia menivät sitten eteenpäin ja onnistuivat keräämään tarpeeksi rahaa järven ostamiseen, ja niin se oli 22 huhtikuu 1905 Luonnonmonumenttien suojeluyhdistys perustettiin Amsterdamissa ja ensimmäinen suuri hankinta oli Naardermeer 3 syyskuu 1906 summalle 155.000 gulden.

Naardermeerin alue on turvapaikka monille haavoittuville eläinlajeille ja vähemmän yleisille kasveille. Villieläimet monimutkaisia, valitettavasti kiistattomia vaatimuksia ympäristölleen.

Oppitunnit

Naardermeeri, niin hankalasti useiden suurten asutuskeskusten välissä,
on tällä hetkellä jälleen poliittisen keskustelun aiheena yhdystien alle suunnitellun tunnelin vuoksi (A6- A9) Naardermeerin vieressä. Nytkin tunteet ovat huipussaan...

Joka tapauksessa alueen tapahtumarikas historia osoittaa, että luonto on voittanut jokaisesta alueen rahallistamisyrityksestä tähän asti..

Edelleen:
http://www.leiden.pvda.nl/nieuwsbericht/2841
http://home.planet.nl/~krijn058/naardermeer.htm

Kirjailija: J. Thijsse

JÄTÄ KOMMENTIT